Kirjoittanut: MikkoL, 08.02.2007
GLORIA Qui sedes
Qui sedes ad dexteram patris, miserere nobis
Ristiinnaulittu Jeesus istuu Isän Jumalan oikealla puolella taivaassa. Seurakunnan rukous jatkuu samana, Herra "armahda meitä".
Jakso on tavattoman hieno barokkiajan altto-aaria.
Osan tekee erikoiseksi soitin, oboe d'amore, joka alussa esittelee teeman ja tukee sitten taidokkaana obbligatana sopraanoa.
Seuraa, miten herkällä musikaalisella korvalla ja tarkalla rytmintajulla Bach käyttää jousia ja continuota soittimen ja sopraanon kaksinpuhelun taustalla.
Oboe d'amoren erikoinen äänensävy luo hiljaisen ja silti raikkaan musiikillisen ilmapiirin, sunnuntaiaamun pyhä on lähellä.
osa on h-mollissa ja herkässä 6/8 tahtilajissa
se on Glorian kaari-rakenteen kolmiosaisen huipun toinen tuki, sanotaanko oikealla puolella (dextra..)
GLORIA Quoniam tu
Quoniam tu solus sanctus,
tu solus Dominus,
tu solus altissimus:
Jesu Christe
Faltinin Hilariuksen kiitosvirren hieno kohta on, kun seurakunta hiljaisen "armahda meitä" jakson jälkeen aloittaa juhlavan
Sinä yksin olet pyhä,
sinä yksin olet Herra,
sinä yksin olet Korkein:
Jeesus Kristus!
kun vielä pidetään hetken taukoa tuon Korkein sanan jälkeen niin "Jeesus Kristus" sanat oikein räjähtävät kohti korkeuksia.
H-molli messussa Bach hillitsee menoa ensin, ja lähtee vauhtiin vasta lopussa (cum Sancto Spiritu)
GLORIA Quoniam tu
Bach asetti "Sinä yksin olet pyhä" osan matalalle miehekkäksi basso sooloksi D duurissa 3/4 tahdissa.
Aarian obblibata soittimena on nyt corno d'caccia. Tuosta barokkiajan käyrätorvesta, metsästystorven sukulaiaesta, on ollut puhetta edellä.
Ritornatossa corno d'caccian seurassa ovat fagotit basso continuon tuella. Jouset eivät osallistu tähän aariaan.
Rakastuin lopullisesti tuon vanhan soittimen taianomaiseen, humoristisella tavalla vakavaan ääneen Vivaldin fagotti-konserttojen myötä.
Etenkin noiden konserttojen hitaissa osissa fagotin mestarit saavat tästä soittimesta esiin uskomattoman kauniin ja sielua puhuttelevan äänen.
Mutta kuuntele erityisesti, miten Bach asettaa miehekkään basson ja sielukkaan corno d'caccian soimaan yhdessä fagottien seurassa.
Mestarin taidonnäyttö, taas niin erilainen ja kuitenkin sopusuhtaisesti kokonaisuuteen asettuva jakso.
Tämä matalassa äänialassa liikkuva Jeesuksen ylistys johtaa suoraan ilman taukoa riemulliseen loppujaksoon.
GLORIA Cum sancto spiritu
Cum Sancto Spiritu in gloria Dei Patris. Amen.
Pyhän Hengen kanssa Isän Jumalan kirkkaudessa, Amen.
Sopraano I II
Altto Tenori Basso
kuoro
3 trumpettia
2 huilua
2 oboeta
2 fagottia
jouset
continuo
patarummut
Glorian viimeinen osa ottaa basso aarian jälkeen yllättävän nopealla ja keveällä tempolla D duurissa mukaan kaikki laulajat ja useimmat soittimet ylistämään Kolmiyhteistä Jumalaa.
neljän tahdin pidennyksellä Bach korostaa gloria ja patris sanoja, mutta hallitseva on Pyhä Henki, Sanctus spiritus.
Mahtavasssa amenessa tulevat vielä trumpetit ja patarummutkin tueksi.
Mitä sanoisin? Kuuntele tämän jakson jäntevää soinnutusta, anna rytmin käydä luihin ja ytimiin ja pistää jalkaa polkemaan, seuraa mestarillista polyfoniaa, jos korvasi on siihen jo harjaanutunut.
Mutta pääasia on että otat vain vastaan, mitä Herra Jeesus Bachin kautta sinulle ilmaiseksi antaa.
Anna musiikin pestä surua sydämestäsi, nostaa katalista ihmisten mutakuopista kohti sinitaivasta kunnes vieno iloinen hymyn huulillasi laulat sydämessäsi kaikkien pyhien kanssa
"kiitos Jeesus"
Quoniam tu solus sanctus
Con sancato spiritu
äänityksessä fagotteja on vähän vaikea erottaa continuon uruista, mutta käyrätorvella on basson rinnalla paljon persoonallisuutta.
Loppujakso on äänityksessä todella upeasti toteutettu.
------- GLORIA osa päättyy -----
Ja sitten seuraava osa...
Bach h-molli messu CREDO
H-molli messu noudattaa sunnuntain jumalanpalveluksen liturgian vanhaa kaavaa. Se alkaa "Herra armahda" - Kyrie - ja jatkuu synninpäästön jälkeen Hilariuksen kiitosvirrellä - Gloria.
Nyt on vuorossa uskontunnustus. Lausumme yhdessä tavallisesti "apostolisen", joka on lyhyempi. Juhlapyhinä lausutaan tämä h-molli messussa oleva "nikealais-konstantinapolilainen".
Juhlava tunnustus luotiin jakamattoman kirkon aikaan neljänneltä vuosisadalta jKr. Elettiin keskellä suuria kiistoja siitä, kuka Jeesus on.
Uskontunnustuksen syvälliset sanamuodot, kuten "valkeus valkeudesta", on tähdätty sellaisia opetuksia vastaan, jotka kirkko torjui. Erityisesti Areioksen opit Kristuksesta vaivasivat valtakuntaa.
Lännen kirkko lisäsi myöhemmin Pyhää Henkeä koskevaan kohtaan "joka Isästä lähtee" sanat "ja Pojasta".
Idän kirkko ei tätä muutosta koskaan ole hyväksynyt. Sana ortodoksia tarkoittaa puhdasoppisuutta ja ortodoksinen kirkko korostaa, ettei se ole koskaan muuttanut yhtään jakamattoman kirkon opinkohtaa.
sanat "et filioque" (ja Pojasta) saavuttivat kirkonmiesten kiistoista tavallisenkin kansan. Siitä on jäänyt elämään lasten käyttämä loitsu "hokkus pokkus et filiokkus"
Symbolum Nicenum - CREDO
Credo in unum Deum
Me uskomme yhteen Jumalaan
Katolisessa kirkossa credo lauletaan, meillä se lausutaan.
Bach avaa perinteisen teeman vanhaan kirkkolaulun gregoriaaniseen tyyliin tenorin a cappella lauluna, jossa sanat lauletaan hitain nuotein.
Ilmaus tarkoittaa sananmukaisesti "kappelissa" eli yksin ilman säestystä, mutta Bach aloittaa heti alussa jaksoa reippaasti eteenpäin vievän neljäsosa nuotein sävelletyn "kävelevän basson".
Tenorin jälkeen tulee fuugaan mukaan basso, altto, sopraano 1 ja 2 tässä järjestyksessä ja myös viulut osallistuvat teemaan.
Melodiassa on 43 sisääntuloa, joka on credo sanalle laskettu numeroarvo.
Credo alkaa lyydialaisessa A kirkkosävellajissa, jossa on kaksi korotusmerkkiä, ja päättyy A duurin kolmisointuun.
(käytän tekstissä Suomen ev.lut. kirkon virallisesti hyväksymää Nikean suomennosta. Katolisen ja ortodoksisen kirkon käyttämät suomennokset voivat tästä hieman poiketa. Ortodokseilla ei ole tietenkään mukana "ja Pojasta" lisäystä.)
Credo osan puhdas gregoriaaninen avaus on raikas yllätys, joka tuo mieleen suuren kirkon kaikuvat holvit ja hartaiden munkkien ja nunnien vaelluksen.
Fuuga kuitenkin pian peittää vaikutelman alleen ja palataan Bachin polyfoniseen maailmaan.
tämä vanhan kirkon paavi Gregorius Suureen johdettu syvällinen ja suorastaan sielunhoidollinen laulutapa on palannut kovasti muotiin nykyaikana.
jopa pop muusikot ovat sen löytäneet, esim Aniamus. Mielestäni kuitenkaan se ei hengellisestä sisällöstään riisuttuna ole lainkaan yhtä tehokas.
CREDO
Patrem omnipotentem
Factorem caeli et terrae,
Visibilium omnium, et invisibilium.
kaikkivaltiaaseen Isään,
taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.
Nyt tarkkana, Bach näyttää taitonsa. Credo teema jatkuu ylä-äänissä, kun basso aloittaa Patrem omnipotentem, Factorem caeli et terrae. Tämä toistuu kolme kertaa ja joka kierroksella ylä-äänistä yksi liittyy bassoon, 3, 2, 1.
Kuoro laulaa nopeassa tahdissa vi-si-bi korostaen "näkyvän ja näkymättömän" kohtaa.
Jaksossa on 84 tahtia, pyhä 7 x 12 apostolia.
Alun credossa on 45 tahtia, joten yhdessä näissä osissa niitä on 129, eli pyhä 3 kertaa 43, joka on siis credo sanan numeroarvo.
Kuoron mukana ovat oboe ja jouset ja loppua kohti iloiset trumpetit ja patarummut täydentävät tätä ihmeellistä musiikillista ja matemaattista rakennelmaa.
Usko Jumalaan voidaan lausua lyhyesti, kuten apostolicum "Minä uskon Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan Luojaan."
mutta näihin muutamiin sanoihin sisältyy paljon - koko universumi.
Nikealaisen kaikkien "näkyvien ja näkymättömien" vielä tehostaa tätä laajuutta ja avaruutta.
Nykyään tiedämme, että maailmankaikkeus koostuu suurimmaksi osaksi näkymättömästä aineesta ja näkyvä on vain pieni osa todellisuutta (dark matter).
Juutalais-kristillinen ja heidän monoteististen, yhteen Jumalaan uskovien, islamilaisten perillisten usko Jumalaan kattaa koko todellisuuden, aistein havaittavan ja näkymättömän, sielullisen, ruumiillisen ja hengellisen.
Bachin h-molli messun taidokas sävelkudos ja rakenne ikäänkuin viestivät sitä, että meidän Jumalamme ajattelu sellaisena kuin sen luonnossa näemme, on syvällisesti matemaattista.
"Kuinka suuret ovatkaan sinun tekosi, Herra, kuinka syvät sinun ajatuksesi!" Psalmi 92:6 (VT:n alkukielessä on sana mahsev josta nykyhepreaan tulee ajattelu, laskento, tietokone.
ekumenian hengessä
Suomen ortodoksien käyttämä sanamuoto nikealaiseen on
"Uskon yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään,
taivaan ja maan,
kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan."
Suomen roomalais-katolisten käyttämä sanamuoto on
"Uskon yhteen Jumalaan,
Isään kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan,
kaikkien näkyväisten ja näkymättömien Luojaan.
------------
hiusten halkomista:
alkuperäinen muoto on todella suurten kirkkojen käyttämä yksikön "Uskon".
Ihmettelen mistä Suomen ev.lut. kirkko on ottanut tuon monikon "me uskomme"
Ehkä joku teistä tietäisi?
kuuntele Credon ensimmäinen osa
h-molli messun uskontunnustus alkaa toisella tavalla kuin odottaisimme perus-luterilaiselta J.S. Bachilta, gregoriaanisella laululla. (hänen kotonaan oli miltei koko Lutherin tuotanto ahkerasti luettuna)
jakso on vaikeasti tajuttava ja musiikillisesti vaativa, kehitellen tuota perinteistä credo teemaa taidokkaana fuugana.
voisin tuon osan perusteella kuvitella mielessäni, miten Johann Sebastian seisoo Leipzigin Tuomas kirkossa muun seurakunnan kanssa sunnuntain jumalanpalveluksessa tunnustamassa uskoaan.
Hän ei ole siellä rinta koholla ja naama loistaen, kantapäitä myöten julistamassa "Minä uskon". Pikemmin hän on aika hiljainen ja mietteliäs, mitähän nämä uskontunnustuksen alun valtavan suuret sanat oikein tarkoittavat.
Ajat muuttuivat ja musiikkimaku niiden mukana. Isä Bachia ei oltu esitetty 50 vuoteen, kun hänen poikansa, Carl Philipp Emanuel järjesti Hampurissa konsertin huhtikuussa 1786.
Ohjelma alkoi ensimmäisellä julkisella h-molli messun esityksellä. Vain Credo osa oli mukana. C.P.E. oli kirjoittanut siihen itse saksalaisen koraalin pohjalta preludi-johdannon.
isä Bachin rakastama oboe d'amore oli jäänyt jo käytöstä, joten osuudet soitettiin tavallisilla oboeilla.
Raskas polyfonia oli kuorolle vähän liikaa, joten orkesterille annettiin tehtäväksi tukea ääniä.
Credon jälkeen esitettiin Händelin Messiaan Hallelujah.
Väliajan jälkeen oli vuorossa tuohon aikaan hyvin suositun C.P.E. Bachin oma konsertto orkesterille sekä lopuksi hänen säveltämänsä Magnificat.
Ajat ovat taas muuttuneet. C.P.E. Bachin musiikki on enemminkin harvinaisuutta, kun taas Bachin h-molli messu on esillä jatkuvasti kautta koko maailman.
Pojasta polvi paranee, sanotaan. Tämän säveltäjäsuvun kohdalla poikkeus vain vahvistaa säännön.
Tiedoksi>
Su 1.4. 2007 klo 18.00
KONSERTTI: Bach h-mollimessu
Hyvinkään kirkko
solisteina
Merja Wirkkala,
Sari Nordqvist,
Jukka Heroja,
Markus Nieminen
Hyvinkään Oratoriokuoro
"Suurimuotoisen kirkkomusiikin edellyttämän suuren kuoron kokoamisajatus kypsyi Matti Herojan toteutuspäätökseksi syksyllä 1977.
Heroja ryhtyi laajentamaan silloista kamarikuoroa oratoriokuoroksi, jossa olisi parikymmentä laulajaa joka äänessä.
Heroja kutsui puhelimitse ja kaupungilla tavaten tunnettuja yksinlaulajia, pedagogeja ja kuorolaisia siten, että kuorot ja musiikkialan laitokset olisivat edustettuina.
Händelin Messias innostutti laulun ystäviä suunnitellulla tavalla. Messias-oratorion ensimmäinen osa esitettiin syksyllä 1977, toinen ja kolmas keväällä 1978.
Alkuperäiskokoonpanosta on mukana vielä reilu puolenkymmentä laulajaa."
Suomi24 sivulla ach-bach käyttää h-molli messua tiukassa "mitä ateisti kieltää" puheenvuorossaanm josta tässä otteita:
"Ateisti luulee kieltävänsä Jumalan jotenkin universaalin yleispätevällä tavalla...
Mutta todellisuudessa hän kieltää vain sen Jumalan, joka on hänen oman päänsä sisällä. Eli oman suppean jumalakäsityksensä.
Tämän palstan kirjoituksista päätelleen ateistin jumalkäsitys on todella suppea. Se muistuttaa lähinnä jonkun sairaalloisen fanaattisen fundamentalistikristityn jumalkäsitystä... Ateistin jumala on pieni ja pikkumainen
Kristittyjen ei kannata alkaa väittämään vastaan näille oman pienen jumalansa kanssa kamppaileville ateisteille. Kristitty voi vain toivoa, että ateisti pystyy jonain päivänä luopumaan suppeasta jumalakuvastaan ja saa kosketuksen siihen suureen Jumalaan, josta Jeesus Kristus todistaa.
Käyttääkseni musikaalista vertausta: ateistin jumala on Ukko Nooa yhdellä sormella pimputettuna. Kristityn Jumala on J. S. Bachin H-molli messu.
..."
ja YLEn keskusteluissa "Mikki Hiiri" pisti Bachin fuugineen ja kontrapunktineen pataluhaksi. Otteita
"Bachin musiiki sen sijaan, hienosti sanottuna, kuten me ummikot sen osaamme niin taitavasti tehdä, on oikein toisteisuuden demonstraatiota ja sen perikuva, lukemattoman monta kertaa ikävystymiseen saakka ja puuduttavasti yksinvaltaisen fuugateeman toistuessa eri äänissä esim. Bachin h-molli messun ikävystyttävässä Kyriessä.
Tämä kaikki saattaa kestää monta minuuttia ennen kuin sävelyksessä päästään tippaakaan eteenpäin musiikillisen, ei musikaalisen, niinkuin eräs kuuluisa filosofi päästeli suustaan, logiikan tujahtuessa omaan kiduttavaan mekanismiinsa.
Ei mikään ihme, että rokokoo hylkäsi barokin jäykät ja toisteiset muotorakenteet ja arkkitehtonisen kontrapunktin ikävystyttävän stereotyyppisine sekvensseineen, joita myöhäisromantiikka sitten taas runsaasti viljeli Wagnerin ja Brucknerin inkarnaatioina."
Suomen musiikkioppilaitosten liiton sivulla pätevää tekstiä käyrätorven sivulla! ote:
"Bachin vuonna 1733 säveltämän h-molli-messun bassoaarian Quoniam tu solus sanctus soitinnus on erikoinen: corno da caccia in D, kaksi fagottia ja continuo.
Nykyään olemme tottuneet soittamaan teoksen modernilla käyrätorvella, jolloin käyrätorven stemma soi pientä septimiä alempaa.
Bach kuitenkin tarkoitti teoksen soitettavaksi seitsemän jalkaa pitkällä corno da caccialla, joka soi suurta sekuntia kirjoitettua ylempää.
Tämä pieni tulkintavirhe aiheuttaa kuulijassa hämmennystä: tekstin symboliikka tu solus altissimus, Jesu Christe ei toteudu ja lopputuloksena on vaikeita äänenkuljetuksellisia ongelmia."
on messua siellä Suomessa näköjään laulettu aivan kotimaisin voimin
Su 27.11. 2005 klo 19:00
Tampere-talo
Bach: Messu h-molli
Hanna-Leena Haapamäki, sopraano
Tiina Penttinen, altto
Topi Lehtipuu, tenori
Arttu Kataja, basso
Harjun Kamarikuoro
joht. Heikki Liimola
CREDO
Credon arkkitehtuuri on yhdeksänosainen kaari, jonka huippuna on kuuluisa passacaglia Crucifixus (ristiinnaulittiin)
Huippukolmiota tukee kaksi sooloa (3 7) jotka lepäävät kahden kuoro-osa parin jalustoilla (1,2 8,9)
......5
....4..6
...3....7
1,2......8,9
1 Credo in unum Deum
2 Patrem omnipotentem
3 Et in unum Dominum
4 Et incarnatus est
5 Crucifixus
6 Et resurrexit
7 Et in spiritum sanctum
8 Confiteor
9 Ex expecto
neljä osaa ovat uskontunnustusta Jeesuksesta, kristillisen uskon ytimestä:
Et in unum Dominum - soolo
(yhteen Herraan)
Et incarnatus est - kuoro
(tuli lihaksi)
Crucifixus - kuoro passacaglia
(ristiinnaulittiin)
Et resurrexit - kuoro fuuga
(nousi kuolleista)
Credon rakennelmassa on kaikkiaan 9 osaa eli 3x3, Pyhän Kolminaisuuden luku 3.
Credo huipentuu Crucifixus osaan, joka on järjestyksessä viides ja kaaren huippu.
Numero viisi on kristillisessä perinteessä kärsimyksen luku ja viittaa Kristuksen viiteen verihaavaan: käsissä, jaloissa ja sydämessä.
CREDO Et in unum Dominum
Et in unum Dominum,
Jesum Christum,
filium Dei unigenitum,
et ex Patre natum ante omnia saecula.
Deum de Deo,
lumen de lumine,
Deum verum de Deo vero.
Genitum, non factum,
consubstantialem Patri,
per quem omnia facta sunt.
Qui propter nos homines et propter nostram salutem descendit de coelis
Me uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,
Jumala Jumalasta,
valo valosta,
tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu,
joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,
joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista
CREDO Et in unum Dominum
tämä valloittava duetto svengaa kävelevän basson kanssa, vieden läpi uskontunnustuksen syvällisen ja rikkaan jakson siitä, kuka Jeesus on.
Bach tasapainottaa koko h-molli messun rakennetta kytkemällä musiikillisesti Glorian ja Credon soolo aarioita lähelle toisiaan.
unum Dominum on sopraano altto aaria kuten Glorian Domine Deus, molemmat ovat herkässä G duurissa ja 4/4 tahdissa.
kaksi oboe d'amorea ja viulu 1 aloittavat kaanonin, jonka toisen äänen soittaa viulu 2 yksin.
Kaanon etenee yhden tahdin erolla.
kun laulajat aloittavat, samoin tahdin erolla, tausta tasoittuu, oboe ja viulu, oboe ja viulu.
Dueton luku kaksi viittaa Jeesukseen, Pyhän Kolminiasuuden toiseen persoonaan sekä Jeesuksen kahteen luontoon, jumalalliseen ja inhimilliseen.
Pelkästään tämä hämmästyttävän valoisa aaria, joka tosin vähän tummenee kun tullaan "meidän ihmisten tähden" loppuun, kuuluu länsimaisen musiikin kauneimpiin.
unum Dominum yksin on täysin tyrmäävä vastaus Suomi24 "ummikon" ja hänen tavallaan ajattelevien täydellisesti metsään menevälle Bachin musiikin muka konemaisen tekniikan arvostelulle!
MikkoL: on sanottu myös hienosti, että tämän osan tahdin toisen jäljessä kulkeva kaanon viittaa Jeesuksen sanoihin Hänen riippuvuudestaan Isään. Kaiken, mitä Jeesus tekee, Hän tekee kuuliaisena ja Isän tahdon mukaan.
Johannes 5
19 Jeesus vastasi juutalaisille näin:
"Totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. 20 Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaiken, mitä itse tekee. Hän näyttää Pojalle vielä suurempiakin tekoja, sellaisia, että hämmästytte. 21 Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän kenelle tahtoo. 22 Isä itse ei tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle, 23 jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa niin kuin he kunnioittavat Isää. Se, joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita myöskään Isää, joka on hänet lähettänyt.
kuuntele valloittava et unum Dominum duetto oboe d'amoreiden ja viulujen kanssa.
tarkkaa myös railakkasti svengaavaa kävelevää bassoa, joka saisi minkä tahansa Yamaha bändin basistin kateudesta punaiseksi...
CREDO et incarnatus est
elizza kehotti minua avartamaan näkemyksiäni tutustumalla Jean Calvinin opetukseen musiikista. minä kun latelin synkkiä manauksia sellaisen uskonkäsityksen päälle, jota Sepen railakkaan kuvauksen mukaan esikoisuudessakin löytyy.
huomautus on hyvin paikallaan ja avartaa huomattavasti ja perustellusti tätä keskustelua pienistä kotimaisista kuvioista.
viittasin puolestani uskonnollisen kulttuuri-asketismin taustalla vaikuttavaan syvälliseen kysymykseen jumalankuvasta, joka johti ns. ikonoklastiseen riitaan.
toiset sanoivat, ettei ikoneita saa maalata eikä palvoa ja ryhtyivät yleisesti "kuvainraastajiksi".
kristillisestä kirkosta tämä virtaus ulottui myös islamiin, jossa se on hyvin tärkeä osa uskoa.
tulemme h-molli messun tässä kohdassa näihin kysymyksiin.
Mozartin suuren C-molli messun sopraano-aaria "et incarnatus est" on mielestäni maailman kaunein sävellys tästä aiheesta, ja melkeinpä mistä muusta aiheesta tahansa... pelkästään tuon taivaallisen aarian tähden kannattaa Mozart CD hankkia jonkun tunnetun sopraanon laulamana.
CREDO et incarnatus est
Et incarnatus est de Spiritu Sancto
Ex Maria Virgine:
Et homo factus est.
tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi
(luterilaiset, ortodoksit ja katoliset kaikki samoin sanoin)
Mysteerien mysteeri.
Bach käyttää musiikin kuvakieltä: herkän H-mollin viisi laskevaa kolmisointua lentävän linnun 3/4 tahdissa kuvaavat Pyhän Hengen laskeutumista neitsyt Marian päälle.
enssin altto, sitten sopraano 1, sopraano 2, tenori ja lopuksi basso. kuten sanottu, viisi on Kristuksen kärsimyksen luku, joka on tässä mukana heit alusta, jo Hänen sikiämisensä kohdalla.
jouset ja basso continuo säestävät tätä upeaa jaksoa, jonka tahdiksi Bach kirjoitti Andante Maestoso:
kävelyn tahdissa, majesteettisesti
CREDO et incarnatus est
kuoron osa on ensin viisijaksoinen ja sitten kaksijaksoinen fuuga, lopuksi lauletaan yhdessä (unison)
jouset etenevät 8-osa nuotein, basso continuo kantaa 4-osa nuotein.
jakso päättyy puhuttelevasti kirkkaaseen H-duuri kolmisointuun.
MikkoL: osassa on 49 tahtia eli 7 x 7
7 on pyhän ja täydellisen Jumalan luku
Timothy A. Smith kirjoittaa tunnetussa, japaniksikin käännetyssä luennossaan Bachin musiikin ikonisuudesta.
Tämä on vaikeatajuinen ja musiikillisesti ja teologisesti syvällinen tutkielma Jumalan kunniaksi (S.D.G), johon ehdottomasti kannattaa tutustua
CREDO crucifixus
Crucifixus etiam pro nobis sub Pontio Pilato, passus et sepultus est.
ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana, kärsi kuoleman ja haudattiin
ortodoksit:
ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana, kärsi ja haudattiin
katoliset:
meidän edestämme ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kärsi ja haudattiin
suurten kirkkojen käännökset ovat taas tarkempia. passus et sepultus tarkoittavat "kärsi ja haudattiin"
luterilainen teksti lisää alkutekstiä selittävästi "kärsi kuoleman"
Apostolicum on tässä "ristiinnaulittiin Pontius Pilatuksen aikana, kuoli ja haudattiin" (mortus et sepultus)
miksi suomennos korjaa Nikean alkutekstiä?
CREDO crucifixus
tämä jakso on Credo kaaren huippu ja koko h-molli messun sydän. Bach ei etsi elämänsä suurtyössä kunnian kruunua, vaan ristiinnaulittua Kristusta.
crucifixus tarkoittaa sananmukaisesti ristille kiinnitetty.
osa on passacaglia. tämä tarkoittaa barokkiajan musiikinlajia, jossa basso toistaa tiettyä, yleensä 8 tahdin kuviota, ja harmoniat on rakennetut tämän varaan.
(sama musiikillinen idea on nykyään kuultavissa esimerkiksi hitaassa jatsissa, joka rakentaa sommitelmia toistuvan basson päälle. se voi olla suorastaan hypnoottisen tehokasta)
Bachin basson aihe on surullisessa e-mollissa neljän tahdin kromaattisesti laskeutuva ostinentia, joka toistuu tasan kolmetoista kertaa, 12 opetuslasta ja Jeesus.
crucifixus ostinentia on sama kuin Henry Purcellin oopperan "Dido and Aenaeas" kuolinlaulu, "Dido's Lament", joka tosin on g-mollissa.
kysessä on kuolema
tempo merkintä on Grave eli raskaasti ja hidas 3/2 tahti.
kuoro laulaa neliäänisesti teeman passacaglian päälle äänialan laskiessa kohti Kristuksen kuolemaa, ensin sopraanot, sitten altto, tenori ja lopuksi basso.
sopraanot jäävät pois, mikä luo sävellykseen surullisemman ilmapiirin. viidessä viimeisessä tahdissa (luku 5 on kärsimys) myös huilut jäävät pois ja vain continuo jatkaa kuoron kanssa.
lopussa murheellinen e-molli kuitenkin kulkee taidokkaasti erikoisen ns. saksalaisen korotetun G duurin soinnun kautta (Ger+6) iloiseen G duurin kolmisointuun.
näin crucifixus osa ennakoi Kristuksen kuoleman, pitkän perjantain, jälkeen tulevaa pääsiäisaamua.
CREDO crucifixus
passacaglia toistuu 13 kertaa mielenkiintoisella tavalla symbolisoiden 12 opetuslasta ja Jeesusta.
ensimmäiset 11 kierrosta ovat täsmälleen samanlaiset, mutta 12 päättyy toisella sävelellä (Juudas Iskariot?)
13 kerta (Jeesus) kääntyy toisin päin, nousten C C# G. Tämä on ikonista musiikin kieltä, jolla on hengellinen viesti:
Ristiinnaulittu ihminen, Jumalan Poika Jeesus Kristus, vie kuolemanlaakson varjoissa asuvat ihmiset ylös Jumalan luo
CREDO crucifixus
upeaa continuon ja kuoron musiikillista kudosta täydentävät soitinten obbligatona 2 huilua, 2 viulua ja alttoviulu.
jouset soittavat surumielisiä ja hitaita puolinuotteja basson liikkuessa neljäsosa nuotein.
päätä itse, mitä huilujen korkea kilaukset ovat. minulle ne ovat kuin vasaran metallisia iskuja nauloihin.
h-molli messun crucifixus osaa esitetään usein yksinään ja se lienee sen tähden tämän messun tunnetuin osa.
CREDO et resurrexit
h-molli messu etenee ristiinnaulitsemisesta ylösnousemuksen aamuun
Et resurrexit tertia die, secundum Scripturas:
et ascendit in caelum. Sedet ad dexteram Dei Patris.
Et iterum venturus est cum gloria judicare vivos et mortuos:
cujus regni non erit finis.
nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,
astui ylös taivaisiin,
istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.
hiljaisen ristiinnaulitsemisjakson jälkeen Bach avaa ylösnousemusta koskevan osan kuorolla ja iloisten trumpettien ja patarumpujen tukemalla orkesterilla.
Yksinkertainen sävelmä et resurrexit on Allegro D duurissa nopeassa 3/4 tahdissa. Sitä voi helposti mielessään hyräillä tai vaikka viheltää.
kuuntele taas miten basso jammaa pistäen jalan lyömään rytmiä!
Miten Bach sitä sitten kehittelee fuuga jaksossa... siitä on yksinkertaisuus kaukana! laulu ja soitto kohoavat maasta kohti taivasta.
tekstin jaksottelemiseksi orkesteri soittaa lauseiden välillä teemaa eri instrumenttien sitä kehitellen.
Tenorit laulavat pitkän "Et iterum venturus est cum gloria judicare vivos et mortuos" osan tuoden vaihtelua ja eloa esitykseen
lopussa ylösnousemuksen valtavan riemukas teema toistuu "jonka valtakunnalla ei ole loppua" kohdassa, jota Bach "revittää" oikein sydämensä kyllyydestä, mutta koko ajan tarkassa yksityiskohtien hallinnassa.
kun jakso tuntuu päättyvän hän kuin kiven alta vetää taikurin tavoin yllätyksellä loppuun eloisan huilujen vetämän orkesterijakson, jota muut soittimet sitten seuraavat.
Olen näin sunnuntain 11.2. 2007 kunniaksi saanut tilaisuuden käydä nettiruukun keskustelujen puolella lyhykäisesti läpi h-molli messun keskeiset Jeesusta Kristusta koskevat uskontunnustuksen osat.
CREDO et in Spiritum Sanctum
Et in Spiritum Sanctum,
Dominum et vivificantem,
qui ex Patri Filioque procedit.
Qui cum Patre et Filio simul adoratur et conglorificatur:
qui locutus est per Prophetas.
Et unam sanctam catholicam et apostolicam Ecclesiam.
lantinen filioque luterilaiset
Me uskomme Pyhään Henkeen,
Herraan ja eläväksi tekijään,
joka lähtee Isästä ja Pojasta,
ja jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan
ja joka on puhunut profeettojen kautta.
Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon.
ortodoksit ilman filioque:
Uskon Pyhään Henkeen,
Herraan ja eläväksi tekijään,
joka lähtee Isästä,
jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan
ja joka on puhunut profeettojen kautta.
Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon.
Uskontunnustuksen Pyhää Henkeä koskeva jakso on upea barokkiajan da capo aaria helmeilevässä A duurissa.
mukana solistin kanssa on kahden oboe d'amoren obbligato sekä pohjana eloisa continuo 6/8 tahdissa Andante.
aaria on parina Gloria osan Laudamus te osalle, luoden h-molli messuun rakenteellista yhtenäisyyttä.
vaikka kyseessä on miehinen basso, tämä valloittava aaria on lentävän linnun lailla kevyt ja liikkuva.
Pyhää Henkeä verrataan usein valkoiseen kyyhkyseen, arka ja puhdas.
myös ortodoksit lausuvat suomessa "yhteen katoliseen kirkkoon", joka ei viittaa Roomaan vaan tarkoittaa koko maailmassa olevaa Kristuksen kirkkoa, joka on yksi.
seuraa, kuinka Bach korostaa sävelkululla ja pidennyksillä sanoja adoramus sekä conglorificatur "palvotaan ja kunnioitetaan"
CREDO Confiteor
Confiteor unum baptisma in remissionem peccatorum.
Tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi
Nikean lyhyen kastetunnustuksen Bach kirjoitti 5 äänisen kuoron fuugana. Se on ainoana h-molli messun osana sävelletty Fis molliin, h-molli asteikon viidennelle sävelelle.
cantus firmus teema laskee äänissä, alkaen 1 ja 2 sopraanolla, mukaan tuleaa altto, tenori ja lopuksi basso.
loppua kohdan jakso vielä hidastuu Adagio tahtiin, joka muodostaa "et expecto" osan kanssa parin aukeamalla siihen suoraan.
kärsimyksen luku, peccatorum sanan korostaminen (syntiemme tähden) korostaa kastaan kristillistä luonnetta upottamisena Kristuksen kuolemaan.
ja niinkuin meidän Herramme nousi kuolleista, pienen surullisen Adagion jälkeen kastettu nousee iankaikkisuuteen!
CREDO et expecto
Et expecto resurrectionem mortuorum et vitam venturi saeculi. Amen.
odotamme kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.
katoliset
odotan kuolleiden ylösnousemusta ja tulevaisen maailman elämää. Aamen.
ortodoksit
odotan kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää. Aamen.
et expecto osa aukeaa ihmeellisellä ylösnousemuksen aamua henkivällä soinnutuksella suoraan confiteor hidastuksesta. Hän ikäänkuin kysyy, onko todella näin?
vastauksena kuoro siirtyy riemulliseen fuugaan D duurissa trumpettien ja patarumpujen sekä muun orkesterin säestyksellä. Näin on!
Tahti on nyt vilkas vivace tasaisessa 2/2 tahdissa.
länsimaisen musiikin huippuihin kuuluva taidokas ja kaunis "et expectum" osa - ja samalla koko Credo jakso - päättyy riemulliseen D duuri kolmisointuun: Aamen.
Aamenta ei seuraa orkesterin loppusoitto, vaan osa päättyy kuin pisteeseen.
kuuntele ... monta kertaa!
MikkoL: haluan lausua Ollille sydämellisen kiitokseni. tämä et expecto kohdan häkellyttävä ylösnousemuksen aamurusko on kokonaan hukassa kuuluisan Nikolaus Harnoncourtin johtamassa h-molli messun esityksessä. löysin sen tästä Ollin antamasta Tuebingenin versiosta, ja välittömästi version arvostus nousi mielessäni monta pykälää ylöspäin.
h-molli messun uskontunnustus ei ole orkesterin ja kuoron isottelevaa ja hengetöntä pauhua tai pelkkää kylmää polyfonista fuuga-tekniikkaa.
se on rikasta sävelkieltä, jossa J.S. Bach antaa musiikkikuvia jakamattoman kristillisen kirkon suuresta yhteisestä uskontunnustuksesta, Nikealais-konstantinapolilaisesta.
Hän tuo esiin ihmisen eri lauluäänet sooloina ja taidokkaina kuoro-osuuksina sekä kauneimmat soitinten äänet eri äänilajeissa monipuolisesti ja mestarillisesti.
Uskoa tunnustava Bach on täysissä sielun ja hengen voimissa, ei missään hurmoksessa. Hän ajattelee syvällisten sanojen merkitystä, tulkiten niitä laulun ja soiton keinoin.
Älykästä, matemaattista lahjakkuutta osoittavaa ajattelevaa uskoa, joka kohtaa kristillisen kirkon pyhimmät mysteerit kaikella sillä säveltäjän mestaruudella ja lahjakkuudella, jonka Bach oli saanut Jumalalta.
Jatkan myöhemmin h-molli messun muilla osilla sillä varoituksella, että Bachin musiikki käy messun edetessä jatkuvasti vain yhä valtavammaksi.
---- CREDO OSA PÄÄTTYY --------
MikkoL: korostan Bachin älyllisyyttä ja matemaattisuutta senkin takia, että suomalaisessa julkisessa keskustelussa on toivottu apostolisen uskontunnustuksen muuttamista sellaiseksi, että "ajatteleva ihminen voi siihen yhtyä"
h-molli messu oli J.S. Bachin elämän suurtyö, hän teki siinä parhaansa Jumalan kunniaksi.
mainitsin vain eräitä länsimaisen klassisen musiikin huippunimiä kuvatakseni, miten toiset muusikot tähän sävellykseen suhtautuivat.
Suuri Bachin ihailija, Ludwig van Beethoven, sävelsi Missa Solemnis tämän rinnalle ja piti messuaan hienompana kuin 9. sinfoniaansa.
Mozart kuunteli ja kaveri, joka aina otti suoraan mitä tahansa musiikkia sisäänsä masentui. hän ei pystynyt hahmottamaan kerralla tätä sävellystä.
ei ole siis mitään tarvista puolustella tätä sävellystä kenellekään.
toivon että vajavaisista teksteistäni on kuuntelijalle vähän apua omille seikkailuretkille h-molli messun syvyyksiin.
No comments:
Post a Comment