Friday, April 1, 2011

Johann Sebastian Bach h-molli messu (3)



Kirjoittanut: MikkoL, 15.02.2007 09:35

Koetan käydä läpi tällä palstalla h-molli messun jälkipuolen osat

Sanctus
Osanna
Benedictus
Agnus Dei

Tärkeä huomio, joka puuttuu Kyrie jakson keskusteluista - Bach kirjoitti sinne musiikilla oman nimensä:

Kyrien jälkimmäinen fuuga on h-mollin dominantissa Fis sävelessä, mutta mollissa. Teema on käänteinen B-A-C-H. Nerokas rakennelma päättyy h-mollin kolmisointuun.
Kirjoittanut: MikkoL, 15.02.2007 10:03

SANCTUS

Tämä jakso vie seurakunnan ylistämään Israelin Jumalaa, pyhää Kolmiyhteyttä.

Sanat ovat Serafien huutoa profeetta Jesajan kutsumusnäystä. Serafien, jotka seisoivat Herran yläpuolella!

Jes 6

1 Kuningas Ussian kuolinvuonna minä näin Herran: hän istui korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin.

2 Hänen yläpuolellaan seisoivat serafit, joilla oli kuusi siipeä kullakin: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät.

3 He huusivat toinen toiselleen:

-- Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot! Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan.

4 Ovenpielet vapisivat äänten voimasta, ja huone tuli täyteen savua."

Sanctus, sanctus, sanctus
Dominus Deus Sabaoth,
Pleni sunt coeli et terra
Gloria ejus.

6 luku Jesajasta
3 kertaa sanctus
6 ääninen kuoro
3 laulajaa vähintään joka äänessä
kuorossa (Bachin vaatimus)
3 trumpettia
3 oboeta
3 osaisia trioleita paljon
3 askelta h-mollista, D duuri
jouset
patarummut

Kaikin tavoin Bach korostaa pyhän Kolminaisuuden numeroa 3

Sanctus
ta-ta-ta ta-ta-ta ta-ta-ta
Sanctus
ta-ta-ta ta-ta-ta ta-ta-ta
Sanctus
ta-ta-ta ta-ta-ta ta-ta-ta

mikä sävellys serafien huutoon!
MikkoL: Bach on kolmensa kanssa vielä rikkaampi kuin tuo virheellisesti kirjoittamani 3xta

yks' kaks' kolm':
Sanctus a-a-a a-a-a

ja sitten vasta a-a-a a-a-a a-a-a ...

kuusiääninen kuoro on jaettu kahteen kolmesta äänestä koostuvaan ryhmään seuraavalla tavalla:

sopraano 1
sopraano 2
altto 1

altto 2
tenori
basso

continuo liikkuu mahtavin oktaavin askelin

Sanctus on Largo 4/4 tahdissa

Musiikki vie seurakunnan huutamaan enkeliruhtinaiden kanssa Jumala on pyhä

Pleni sunt coeli et terra
Gloria ejus.

Taivas ja maa ovat täynnä Hänen kirkkautaan

Mieti hetken tuota lausetta, jonka kuuli yksi ihminen tämän maan päällä.

Kirjoitti sen talteen ja Bach sen kuuli, halusi säveltää sen joulumessuun 1724

(Sanctus on h-molli messun ensimmäisenä sävelletty osa)

Taivas ja maa ovat täynnä Hänen kirkkautaan

Näetkö sen kirkkauden, ystäväni?

ehkä tämä musiikki auttaa näkemään, kaiken synnin tuoman sokeuden ja pimeyden läpi.

Jumalan kunnia luonnossa,
Jumalan kirkkaus taivaassa,
pyhän Kolminaisuuden läsnäolon sanomaton kirkkaus

mistä tiedämme, että Jesaja todella näki Jumalan kirkkauden.

koska se painoi hänet polvilleen

se painoi Jesajan polvilleen

-------------
Jes 6
5 Ja minä sanoin:

-- Voi minua, minä hukun! Minulla on saastaiset huulet, ja saastaiset huulet on kansalla, jonka keskellä elän, ja nyt minun silmäni ovat nähneet Kuninkaan, Herran Sebaotin.

6 Silloin yksi serafeista lensi luokseni kädessään hehkuva hiili, jonka hän oli ottanut pihdeillä uhrialttarilta.

7 Hän kosketti sillä minun huuliani ja sanoi:

-- Katso, tämä on koskenut huuliasi, sinun syyllisyytesi on poissa ja syntisi sovitettu.

---
merkillinen hehkuva hiili temppelin uhrialttarilta!

Jumala tekee mitä tahtoo, valitsee kenet haluaa, valmistaa ja lähettää

Pleni sunt coeli et terra
Gloria ejus

Sanctus jälkimmäinen osa on nopea Vivace 3/8 tahdissa ja D duurissa, maallisen vallan ja kunnian sävellajissa.

Mestarillisen fuugan teeman antaa tenori, sitten mukaan tulevat altto, sopraano 1, sopraano 2 ja lopuksi bassot tässä järjestyksessä.

Sanaa kunnia, gloria, painotetaan meslimalla, jossa samalla tavulla on useita 16 osa nuotteja

Jesaja koki näyssään, miten "ovenpielet vapisivat äänten voimasta, ja huone tuli täyteen savua"

h-molli messun "pleni sunt" kohoaa musiikilliseksi mahtavaksi rakennelmaksi, joka saa kirkonpenkit tärisemään.

pieni seurakuntalainen kokee taivaan ja maan olevan täynnä Jumalan kunniaa.

tähän meidät on kristittyinä kutsuttu
näkemään Hänen kirkkautensa
elämään Hänen kunniakseen
totellen Hänen tahtoaan


Joh 1:14
Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.

Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.

Hän oli täynnä armoa ja totuutta.


kuuntele - riittävän voimakkaalla äänentoistolla!


pleni sunt on kevennys, nopea ja iloinen, vastapainonan tärisyttävälle Sanctus jaksolle

OSANNA I

Osanna in excelsis
Hoosianna korkeuksissa

Oletetaan, että opiskelet Sibelius-Akatemian sävellyksen ja musiikinteorian osastolla.

Professori antaa sinulle seuraavan kotitehtävän:

Sävellä roomalais-katolisen messun Osanna D duurissa, Allegro 3/8 tahdissa

Käytä kahta neliäänistä kuoroa kahdeksan äänisenä kokonaisuutena.

Molemmat kuorot avaavat Osanna, osanna yhdessä, sitten

Ensimmäinen kuoro laulaa Osanna in excelsis 8-osa nuotein

Samalla toinen kuoro laulaa Osanna fuugana 16-osa nuotein

Huilut, trumpetit, oboet, jouset ja continuo ovat mukana

Luultavasti nousisit penkistä, sanoisit professorille kohteliaasti

"sävellä itse!"

Miten Bach tästä selvisi. Kuuntele tuebingenin kolmen R:n esitys (raikas, riemukas, rytmikäs)


ja tietysti patarummut, Pauken!

Benedictus

Benedictus qui venit in nomine Domini

Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!

Tässä tervehditään Messias-kuningasta Psalmin sanoin.

Tuebingenin versiossa h-molli aarian johdannon, ritornellon, soittaa huilu ja sello urkujen hiljaisella soinnutuksella. (Bach ei nimennyt obbligato soitinta, joten se voi olla myös viulu.)

Osa on rauhallinen Andante 3/4 tahdissa

Tenorin aaria vaatii laulajalta huomattavasti taitoa, huomaa miten Bach käsittelee Domini sanan lopputavua.

Aarian jälkeen ritornello toistuu.

Minulla ei ole sanoja tämän Benedictus osan musiikillisen kauneuden kuvaamiseksi.

Uskoisin, että huilisti, jolle tämä obbligato annetaan, kokee olevansa lähellä Jumalaa Hengen soittimella soittaessaan kirkossa, täynnä hiljaa istuvia seurakuntalaisia, monella kyynelet silmissä.

Tenori. Uran hienoimpia hetkiä, vaikka millaisessa oopperassa olisi saanut keuhkojen täydeltä laulaa.

h-molli messun Benedictus osassa on nimittäin jotain sellaista pyhää, jonka rinnalla maallisen musiikin upeuskin nöyrtyy.

Benedicus qui venit in Domini!


OSANNA 2

Osanna, Benedictus, Osanna
ovat barokkiajan da capo aarian ABA rakennetta.

Bach ei kirjoittanut toista Osannaa uudelleen vaan yksinkertaisesti sanoi da capo, toistakaa Osanna.

Se ansaitseekin toistamisen. Sibban professorikin sen myöntää tästä täydellisestä sävellystyöstä.

Bach kirjoitti nämä osat 1734 Saksin vaaliruhtinaalle, mutta viimeisteli ne 1748-49 eli vähän ennen kuolemaansa.

Musiikin suuri mestari laittaa parastaan Jeesukselle

Kuuntele Osanna II osan rrr-esitys


h-molli messua vastaavista osista omassa jumalanpalveluksessamme Credo on R. Faltinin upeasti säveltämä "Hilariuksen kiitosvirsi" ja Osanna on adventtisunnuntain riemukas "Hoosianna, Daavidin poika", joka täyttää kirkot iloisista laulajista.

Virsikirjamme "Hoosianna" kantaesitys oli vain kymmenen vuotta J.S. Bachin kuoleman jälkeen, 1795. Tauno Väinölä kirjoittaa säveltäjästä mm seuraavasti:

"Hymnin on säveltänyt monipuolinen saksalainen musiikkimies Georg Joseph Vogler (1749-1814), jonka Kustaa III kutsui Tukholmaan 1786. Siellä hän toimi, monin keskeytyksin, mm. kuninkaallisen teatterin (oopperan) musiikinjohtajana vuoteen 1799. Omalaatuinen ja värikäs Vogler, joka oli vihitty katoliseksi papiksi ja joka sen osoitukseksi käytti nimeä Abbé Vogler, tunnettiin kautta Euroopan etevänä urkuvirtuoosina. Säveltäjänä hän oli tuottelias. Tukholmassa hän sävelsi mm. oopperan "Kustaa Adolf ja Ebba Brahe". Siellä syntyi myös Hoosianna-hymni (kantaesitys 1795). Se tuli sittemmin hyvin suosituksi sekä Ruotsissa että Suomessa. Myös Norjan nykyiseen virsikirjaan se sisältyy."



BACH, J.S.: Mass in B Minor, BWV 232 (Schwarzkopf, Gedda, Karajan) (1952-1953)

This legendary recording of Bach’s B minor Mass was made, most unusually, in two places and with two orchestras. The Vienna Philharmonic Orchestra was booked, anonymously, to record the choruses with the Choral Society of the Friends of Music,Vienna, while the reduced forces of the Philharmonia, with the section principals for instrumental solo parts, accompanied the solos and duets in London. Critical comment on this recording when it first appeared in 1954 was virtually unanimous. The Record Guide (Collins, 1955) remarked “The principal qualities of Karajan’s reading are lightness, absolute clarity of sound and rhythmic buoyancy, all of them qualities that many performances miss … Karajan, and [the] engineers, allow us to hear all the vocal and instrumental parts. Choral and solo singing are delightful”.


Kirjoittanut: MikkoL, 15.02.2007 14:24

AGNUS DEI

h-molli messun viimeinen osa on ehtoollismessun "Oi Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin, armahda meitä"

Agnus Dei qui tollit peccata mundi
Miserere nobis
Agnus Dei qui tollit peccata mundi
Miserere nobis
...
Dona nobis pacem

Kolmannen Agnus Dei sijasta Bach sävelsi erikseen osan "Anna meille rauhasi"

Agnus Dei on altto aaria viulu obbligatolla ja continuolla. Se on sävelletty surulliseen g-molliin hitaassa Adagio 4/4 tahdissa ja päättyy viulun ja continuon matalaan G säveleen.

Aaria perustuu Bachin "Ylösnousemus oratoriossa" olevaan altto aariaan.
Sävelkuluissa on kromaattisia appoggiatura siirtymiä pois soinnun harmoniasta ja laskeutuen siihen takaisin.

Koko aariaa sävyttää Kristuksen kärsimys ja nöyrä mutta päättäväinen rukous, miserere nobis, armahda meitä.

basson rakenne luo raskaan aiheen perustaksi ilmavan sävelkudoksen, jonka tuella aaria säteilee toivon valoa.

Bach sävelsi aarian 1734 ja viimeisteli 1748-49. Sokeutuminen ja kuoleman läheisyys on hyvä pitää mielessä, kun kuuntelee loppupuolella yhä vahvemmaksi käyvää misere nobis rukousta.


Dona nobis pacem

J.S. Bach päättää h-molli messun toisin,kuin ehkä voisi odottaa. Samalla tavoin kuin Gloria huipentuu Golgatan ristille, koko suurteos päättyy Jumalan Karitsan läheistyyteen.

Jakso muistuttaa Gloria osan juhlavaa ylistystä Gloria tibi "Me sinua kiitämme, me sinua ylistämme" antaen messulle rakenteellista tasapainoa.

Korostaakseen loppurukouksen juhlallisuutta Bach sävelsi fuugan keskiakaisen motetin tapaan vanhassa 4/2 tahdissa D duuriin Moderato alla breve.

Myös trumpetit ja patarummut tulevat neliäänisen kuoron tueksi, kun jakso päättyy.

J.S. Bach, jota kuolema jo lähestyy, saattaa suurtyönsä päätökseen hiljaisesti kärsivän Kristuksen, Jumalan Karitsan, jalkojen juureen ehtoollispöydän ääreen.

Tämä on musiikkia, joka vain vyöryy päälle ja tekee sielulle, ruumiille ja hengelle hyvää.


J.S. Bach H-molli messu
Kyrie
Gloria
Credo
Hosanna, Benedictus
Agnus Dei
Dona nobis pacem

jos olet seurannut mukana, nuo osat ovat toivottavasti nyt vähän tutumpia.

h-molli messun kuunteleminen on toivottavasti hieman vapautuneempaa tutummissa maisemissa. voit keskittyä etsimään uusia aarteita omilla löytöretkilläsi. niitä on siellä paljon, riipaisin vain jäävuoren huippua.

kuuluisassa luennossa, jonka mainitsin, h-molli messua verrataan ikoniin. Jumala välittää luoduistaan, Hän on lähellä, Hän pelastaa, puhdistaa ja pyhittää.

musiikin kuvakielellä messu vie meidät katselemaan ristiinnaulittua Kristusta, koko ajan todistaen kuin taivaan enkelten äänin, miten äärettömän arvokas Jumalan ainoa Poika, tämä meidän syntiemme tähden kärsivä ihminen on.

pauhaavien trumpettien ja patarumpujen sijasta Bach polvistuu messun lopulla ehtoollispöydän ääreen, sydämestään huutamaan Jumalan puoleen, anne meille rauhasi. dona nobis pacem.

Bach ei varmaan haluaisi kuulla ylistyksiä itselleen tästä länsimaisen musiikin valtavimpiin kuuluvasta teoksesta, vaan osoittaisi käsikirjoitustaan, jonka lopussa ovat kirjaimet S.D.G.

Sola Dei Gloria
yksin Jumalalle kunnia

Bachs h-moll-Messe in der Tübinger Stiftskirche

Wie vor den Pyramiden

TÜBINGEN (wit). Bachs Missa in h-moll ist ihm praktisch in die Wiege gelegt worden. Sein Leben lang hat sich Tobias Hiller bisher mit dem opus summum des Thomaskantors beschäftigt. Am Sonntag führt er das gewaltige Werk in großer Besetzung in der Tübinger Stiftskirche auf.

Hillers Vater sang im Freiburger Bach-¬Chor, und weil er zuhause das Ohr ständig an Schallplattenaufnahmen der h-¬moll-¬Messe schulte, sog Klein-¬Tobias das Werk quasi mit der Muttermilch auf.

Als Dreijähriger soll er energisch noch mehr davon gefordert haben, sodass sich die Eltern fast schon Sorgen machten.Als Schüler sang Hiller diese grandiose Messe (als Bass!) ebenfalls im Freiburger Bach--Chor, und später unter Thomas Hengelbrock im Balthasar-¬Neumann-¬Chor.
Selbst als Oboist hat Hiller schon bei Aufführungen mitgewirkt. „Und ich habe mich dem Werk intensiv analytisch genähert.“Es scheint, der amtierende Universitätsmusikdirektor ist die Idealbesetzung für eine vorweihnachtliche Aufführung in der Universitätsstadt, die zudem eine besondere Geschichte mit der h--moll-¬Messe verbindet: Hier im Pfleghof, wo auch Hiller logiert, war nach dem Krieg jahrelang das Originalmanuskript eingelagert, das aus preußischem Kulturbesitz vorübergehend im sicheren Südwesten gelandet war.

Der Tübinger Bachforscher Georg von Dadelsen forschte damals grundlegend über diese einzigartige Partitur.Die h-¬moll-¬Messe ist ein Kompendium und Johann Sebastian Bachs „willentlich geordnetes Vermächtnis“ zugleich, da ist sich Hiller sicher. Und er hat erkannt: „Die Ehrfurcht vor dem Stück wächst, je näher man ihm kommt!“ Hiller fühlt sich da wie ein Pyramidenforscher am Fuße jenes altägyptischen Weltwunders.
Die Kunst wird aber sein, das Werk am Sonntag in seiner Größe „und trotzdem transparent und leicht“ in der Stiftskirche aufzuführen. Mit der Sopranistin Nele Gramß und dem Bass Markus Flaig stehen ihm da zwei bewährte Solisten-¬Kräfte zur Verfügung; dazu kommen erstmals der Altus Alex Potter und der Tenor Reiner Geißdörfer. Unter Tobias Hillers Leitung musizieren am Sonntag die Tübinger Camerata vocalis und das Collegium musicum Stuttgart.

INFOBachs h-¬moll-¬Messe erklingt am Sonntag, 10. Dezember um 17 Uhr in der Tübinger Stiftskirche.


jäin uteliaaksi miksi Ollin löytämä äänitys Tuebingenistä on niin tasokas
nyt ymmärrän


Poikkeuksellisen hieno toteutus

Johann Sebastian Bach
Mass in B minor BWV 232
La Capella Reial de Catalunya, le Concert des Nations, Jordi Savall (direction)
Céline Scheen (soprano), Marianne Beate Kielland (alto), Pascal Bertin (alto), Makoto Sakurada (tenor), Stephan Mac Leod (bass).
Recorded at the Abbaye de Fontfroide, 19 Juillet 2011

No comments:

Post a Comment